Olen Algeriassa tuskaillut paikallisen kielen oppimisen hitautta ja etsiessäni itselleni vinkkejä prosessin nopeuttamiseksi löysin mielenkiintoisen jutun Luca Lampariellosta, joka osaa 35-vuotiaana 11 kieltä . Jutun julkaisusta on jo aikaa, joten kenties Luca on tällä välin ehtinyt ottaa haltuun vielä useampiakin kieliä. ”Wau!”, ajattelin ja jatkoin lukemista. Luettuani jutun, huomasin, että käytin Saksassa asuessamme vaistomaisesti monia Lucan niksejä kielen oppimisen tukena – ja opinkin kieltä yllättävän nopeasti. Miksen sitten ole täällä pystynyt läheskään samaan?! Lue loppuun →
Mistä huomaa, ettemme ehkä olekaan aivan niin sopeutuneita Algeriaan kuin saatamme toisinaan luulla ja ettemme kenties tunnekaan maan kulttuuria aivan niin hyvin kuin voisi jo kuvitella? Viimeistään huomasimme tämän saavuttuamme erääseen juhlaan tavallisissa kesämekoissamme ja -kengissämme muiden vieraiden oltua pukeutuneena toinen toistaan kauniimpiin juhla-asuihin – eikä ainoastaan yhteen juhla-asuun, vaan suuri osa vieraista vieläpä vaihtoi asua kesken juhlan useampaan kertaan. Huomasin piilottelevani kesäsandaalejani pitkän maksimekkoni helmojen suojissa muiden juhlijoiden kävellessä sellaisilla piikkikoroilla, etten kieltämättä taitaisi pysyä sellaisilla edes pystyssä ja väkertäväni pikapikaa hieman juhlavampaa kampausta tytön hiuksiin. Hieman kärjistetysti sanottuna erosimme joukosta lähes yhtä paljon kuin farkuissa ja T-paidassa itsenäisyyspäivän linnanjuhlaan osallistuva vieras tai samaisissa vaatteissa lukion vanhojen tansseihin osallistuva lukiolainen. Youtube sai tällä kertaa auttaa kertomaan teille hieman siitä, minkä tyylisiä vaatteita juhlassa oli – sillä vaikka otimme juhlan aikana toki kuvia, en mielelläni jaa kuvia sellaisista ihmisistä, joiden en usko haluavan esiintyä netissä juhlavaatteissaan. Lue loppuun →
Saimme joitakin viikkoja sitten vierailukutsun tuttavaltamme, joka oli saanut perheelleen sosiaalisin perustein myönnettävän asunnon. Olen kertonut blogissa jo aiemminkin, kuinka pitkät muuttoautojen jonot herättivät hämmästystä eräänä lokakuisena päivänä ja nyt pääsin oikein konkreettisesti vierailemaan tällaisessa asunnossa, jonka perhe siis sai pientä ”kynnysrahaa” vastaan ja josta tulee lopulta perheen oma, kunhan he ovat maksaneet tietyn, toki pitkähkön, ajan pientä kuukausittaista maksua. Järjestelmä muistuttaa hieman suomalaista asumisoikeusjärjestelmää, mutta sillä erolla että nämä ovat ”oikeita” omistusasuntoja ja sillä erolla, että maksettava ”kynnysraha” sekä kuukausimaksu ovat murto-osan suomalaisen asumisoikeusasunnon vastaavista. Auton ikkunasta napattu kuva ei valitettavasti tee alueelle oikeutta – auringon osuessa tuonne vuoren kupeeseen, alue tuntuu melkein kylpevän valossa ja on mielestäni tosi kaunis! Lue loppuun →
Olimme siinä mielessä ehkä outoja Espanjan matkaajia, ettemme käyneet Espanjassa lainkaan uimassa rannalla. Ajattelimme kuitenkin, että saamme Algeriassa uida mielinmäärin, joten halusimme käyttää Espanjassa viettämämme ajan johonkin aivan muuhun. Algerian yli 1 200 kilometrin rantaviiva tarjoaa lukemattomia kauniita uimarantoja ja olemmekin ehtineet käydä jo monella rannalla ja monenlaisin kokoonpanoin. Tykkään tosi paljon algerialaisesta ”rantakulttuurista” ja ajattelin hieman kertoa miksi.
Lennolla Algeriasta Barcelonaan olin ensimmäistä kertaa elämässäni naislentäjän kyydissä – ja vieläpä algerialaisen naisen. Olin salaa tästä todella ylpeä. Kotiin palattuani päätin tarkistaa, työskenteleekö Air Algerialla montakin naislentäjää ja yllätyin, kun huomasinkin, että heitä näyttää olevan paljon enemmän kuin Finnairilla. Lue loppuun →
Lastensilmin 