4-vuotias on unohtanut monia asioita Suomesta oltuaan pitkään Algeriassa. Ensimmäisenä kiinnitin huomiota siihen, että liikennesäännöt tuntuivat hänestä täällä oudoilta. Hän oli unohtanut, miten liikennevaloissa toimitaan ja yritti näyttää autoille pysähtymismerkkiä kädellä tietä ylittäessämme, kuten Algeriassa on tapana. Yllättävän nopeasti nämä ovat kuitenkin palautuneet mieleen!
Olen huomannut myös muita tilanteita, joita poika on selkeästi kummastellut. Ensimmäisenä tulee mieleeni tilanne, jossa koiranulkoiluttaja kyyristyi keräämään koiran jätökset muovipussiin. Pojan ilme oli sellainen, että jos silmät voisivat pudota hämmästyksestä päästä, niin ne olisivat pudonneet. Hän kääntyi vielä katsomaan taakseen, kun ohitimme ulkoiluttajan kakkapusseineen ja koirineen. Tätä ei todellakaan näe Algeriassa!
Seuraava kummastuksen kohde oli keskustassa penkillä nukkunut mies. Samoin humaltuneet ihmiset saavat pojan ymmälleen; hän tuntuu miettivän, miksi ihmiset ovat joko yli-iloisia tai yli-vihaisia tai sitten kovin äänekkäitä. Tällaistakaan emme ole nähneet Algeriassa!
Lotratessaan kylvyssä poika kysyi, eikö vesi lopukaan täällä. Meillähän edelleenkin Algeriassa vesi tuodaan traktorilla katolla oleviin siternoihin, säiliöihin, ja poika ilmeisesti ajatteli, että niin toimitaan täälläkin. Poika kysyi myös, eikö täältä saa saidaa, pullovettä. Kerroin, että Suomessa voi juoda hanavettä, mutta se maistui pojan mielestä pahalta. Poika haluaisi myös mennä uimaan rannalle eikä oikein ymmärrä, että nyt on jo liian kylmä.
Kaupassa poika halusi ostaa taskulampun sähkökatkosten varalle. Hän on myös toistuvasti kysellyt, onko Suomessa maanjäristyksiä.
Poika on usein hämmästellyt hälytysajoneuvojen määrää ja on nyt kovin kiinnostunut poliisi- ja paloautoista sekä ambulansseista.
Nämä söpöt palo- ja poliisiautot on kuvattu pikkuveljen paidoista.
Pääsimme tutustumaan ambulanssiin Lasten festareilla (http://www.lastenfestarit.fi/) pitkän jonottamisen jälkeen.
Poika on tainnut kysyä joka päivä, milloin palaamme Algeriaan. 2-vuotiaalle tuntuu olevan samantekevää missä olemme, kunhan palvelu pelaa, mutta 4-vuotiaan kohdalla on mielestäni havaittavissa kulttuurishokin piirteitä.
Oli muuten jännä sattuma, että taksikuski, joka toi meidät kentältä kotiin, kertoi kuultuaan, että olemme tulossa Algeriasta, kyydinneensä vastikään erästä toistakin Algeriasta tullutta perhettä. Perheen lapsi oli ilmoittanut haluavansa heti takaisin Algeriaan. Ette kyllä taida arvata syytä… No, syy oli se, ettei poika olisi halunnut käyttää turvavyötä! Algeriassa perhe oli ilmeisesti antanut pojan matkustaa ilman turvavyötä, kuten siellä on tapana ja sitten kun vyön käyttöä vaadittiinkin Suomessa, poika oli nostanut asiasta kunnon mekkalan. Meidän lapset käyttävät onneksi vyötä ihan mielellään, koska ovat oppineet sen käyttöön pienestä pitäen ja tietävät, että tästä asiasta ei äidin kanssa neuvotella. En oikein ymmärrä, miksi niin monet Euroopastakin tulevat perheet lipsuvat turvavyön käytöstä ulkomailla?
Lastensilmin 