Olen Algeriassa tuskaillut paikallisen kielen oppimisen hitautta ja etsiessäni itselleni vinkkejä prosessin nopeuttamiseksi löysin mielenkiintoisen jutun Luca Lampariellosta, joka osaa 35-vuotiaana 11 kieltä . Jutun julkaisusta on jo aikaa, joten kenties Luca on tällä välin ehtinyt ottaa haltuun vielä useampiakin kieliä. ”Wau!”, ajattelin ja jatkoin lukemista. Luettuani jutun, huomasin, että käytin Saksassa asuessamme vaistomaisesti monia Lucan niksejä kielen oppimisen tukena – ja opinkin kieltä yllättävän nopeasti. Miksen sitten ole täällä pystynyt läheskään samaan?! Lue loppuun →
En oikein tiedä, kuuluvatko tunne informaatiotulvasta sekä omasta riittämättömyydestä kulttuurishokin tyypillisiin piirteisiin vai olenko nyt vain tullut haukanneeksi liian suuren haasteen pyrkiessäni opettelemaan algerialaista arabian murretta, darjaa? Arabia on luokiteltu yhdeksi maailman vaikeimmista kielistä oppia – siis vieläkin vaikeammaksi kuin vaikkapa suomi ja paikallisessa kielessä on vielä sellainen ”pikkuinen” lisähaaste, ettei sitä esiinny juuri lainkaan kirjoitetussa muodossa. Hallitsin darjaa jonkinverran maahan tullessani, mutta olen tuskaillut sen tosiasian kanssa, ettei kielitaitoni ole parantunut odotettua vauhtia, mikä suurelta osin johtuu siitä, etten ehdi olla lainkaan riittävän paljon täysin algerialaisessa ympäristössä ja ettei kieltä tosiaan voi opetella lukemalla – lukemalla oppiminen kun tuntuu olevan minulle se kaikista vahvin ja luontaisin tapa oppia – kuulemalla oppimani asiat tunnun usein unohtavan paljon helpommin, ellei niiden ympärille kietoudu jotakin erityisen mielenkiintoista tarinaa. Lue loppuun →
Kärsivällisyyden portilla ei ole tungosta. – arabialainen sananlasku
En tiedä, onko siellä ruudun toisella puolella ketään, joka opiskelisi arabiaa. Luulen, että muutama saattaa olla… Olen jo kertonutkin hieman lastemme arabian opiskelusta, mutta nyt päätin kertoa muutaman sanan myös omastani.
Olen yrittänyt jatkaa arabian opiskelua, vaikka arabian kirjakieli eroaakin suuresti Algeriassa puhutusta murteesta. Koulutetut algerialaiset kuitenkin yleensä osaavat myös kirjakieltä ja monet kirjakielen sanat ”toimivat” Algeriassakin. Lisäksi arabia on Algerian virallinen kieli. Kuitenkin jos sanon anopilleni vaikkapa ”Kayfa haaluki?” voisin samantien sanoa ihan suomeksi ”Mitä kuuluu?”, Algeriassa kun pitäisi sanoa ”Wusraki?”. Melkoinen ero vai mitä?
Kun esikoinen oli vauva opiskelin kansanopistossa arabiaa Tuija Rinteen johdolla. Lisäksi mies on opettanut arabiaa kotona sekä minulle että lapsille. Tykkään katsoa myös telkkarista arabiankielisiä ohjelmia. Lasten suosikkikanavia ovat Baraem ja Aljazeera atfal. Minun suosikkini on Samira Tv.
Arabiahan kuuluu seemiläisiin kieliin. Sen eläviä sukukieliä ovat muun muassa Etiopiassa puhuttu amhara ja heprea. Arabia on merkittävin nykyisin käytetyistä seemiläisistä kielistä. Arabian sananmuodostus perustuu järjestelmään, jossa sanoilla on konsonanttijuuri. Arabiassa konsonanttijuuri on 3-konsonanttinen. Esimerkiksi juuresta k-t-b saadaan muun muassa kataba (hän kirjoitti), kitâb-un (kirja) ja kâtib-un (kirjuri). Vaikeutena on se, että läheskään aina vokaaleja ei merkitä näkyviin. Itseasiassa ne merkitään näkyviin yleensä vain lastenkirjoissa ja oppikirjoissa eikä läheskään aina niissäkään.
Klassinen arabia perustuu esi-islamilaiseen runouden kieleen. Se ei ollut minkään heimon puhuma kieli. Klassinen arabia on ikäänkuin oikeakielisyyden malli ja se onkin säilynyt muuttumattomana 600-luvulta lähtien. Se on aina ollut vain kirjoitettu kieli, jota ei ole koskaan puhuttu täydellisesti, vaan käyttäjien on täytynyt opetella se. Kun kieli kehittyi ainoastaan puhutussa muodossaan, kirjoitetun ja puhutun kielen ero kasvoi, jolloin puhuttu kieli jakaantui alueittain eri murreryhmiin. Äärimmäisten murrealueiden välillä erot sanastossa ja ääntämisessä voivatkin olla melkoiset. Klassinen arabia on säilynyt arabimaiden välisenä yhteisenä kielenä. Nykyisin klassisesta arabiasta on pyritty kehittämään moderni kirjakieli.
Olen ollut ilahtunut siitä, että Suomen kirjastoista, ainakin täällä Helsingissä löytyy yllättävän paljon arabiankielistä lastenkirjallisuutta; meillä on luettu arabiankielellä niin Mikko Mallikasta kuin Peppi Pitkätossuakin! Kävin taas kirjastossa lainaamassa itsellenikin opiskelumateriaalia. Ylläolevista voin suositella aloittelijoille Helena Hallenbergin ja Irmeli Perhon Arabiaa vasta-alkajille – seesam aukene! Kirja etenee aakkosista kielioppiin. Muistelen, että tätä kirjaa käytettiin myös Tuija Rinteen tunneilla. Ulkoasultaan kirja on tylsähkö; en tiedä, miksi niin usein arabiankielen oppikirjat tuntuvat olevan tällaisia kuvattomia ”tekstiä-tekstin-perään”-teoksia? Teos on kuitenkin melkoisen tiivis tietopaketti vasta-alkajalle!
David Cowan Modern Literary Arabic vaikuttaa aikalailla samantyyliseltä teokselta kuin Arabiaa vasta-alkajille – Seesam aukene!. Näistä valitsen mieluummin jälkimmäisen – onhan se suomenkielinen ja siten vieläkin helpommin luettavissa. Suomi-Arabia-Suomi -sanakirja oli kiva löytö! Tosin voidakseen käyttää tätä sanakirjaa, täytyy osata lukea arabiaa, koska sanoja ei ole litteroitu. Sanakirja ei siis sovellu täysin aloittelijalle. Vokaalit on kuitenkin merkitty, mikä helpottaa lukemista huomattavasti.
Suosittelen myös Ylen Arabian alkeiskurssia, jonka opetussisällöt on kirjoittanut Tuija Rinne, ja josta vinkkasinkin jo Facebookissa. Ohjelma on mielenkiintoinen, vaikkei arabiaa opiskelisikaan! En ole itse vielä ehtinyt katsoa kaikkia jaksoja, mutta äitini on tykännyt niistä. Kurssi lähtee ihan perussanonnoista. Itse haluaisin oppia etupäässä sanoja ja sanontoja ja olen vähän kärsimätön opiskelemaan kielioppia. Tästäkin syystä sarja houkuttelee. Tällainen sarja tarvittaisiin myös jo hieman edistyneemmille arabian opiskelijoille!
Wikipedia tietää kertoa, että arabia on maailman viidenneksi tai kuudenneksi puhutuin kieli. Varsinaisesti arabialla tarkoitetaan tavallisesti niin kutsuttua standardiarabiaa. Eri maissa käytetty puhekieli poikkeaa standardista usein huomattavastikin – näin on Algeriassakin! Olen opiskellut jonkinverran arabiaa kansanopistossa, mutta täällä esimerkiksi anoppini ei juurikaan ymmärrä kansanopistossa oppimaani arabiaa (mikä ei johdu pelkästään siitä, etten lausuisi oikein, vaan yksinkertaisesti siitä, ettei hän ole opiskellut standardiarabiaa). Jo pelkästään niinkin yksinkertainen lausahdus kuin ”Mitä kuuluu?” on näillä kielillä aivan erilainen! Tämä on lisännyt haastetta myös lasten koulunkäynnille, koska isän puhuma arabian murre on niin erilainen kuin kirjojen kieli.
Wikipedia lisää, että arabia kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin ja sen sukukieliä ovat siksi muun muassa heprea, aramea, amhara, tigre ja foinikia.
Arabiaa kirjoitetaan arabialaisin aakkosin oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. Kirjoituksessa merkitään konsonantit, puolivokaalit sekä pitkät vokaalit. Lyhyet vokaalit merkitään vain poikkeustapauksissa, kuten esimerkiksi oppi- ja lastenkirjoissa. Vähän sama kuin suomenkielessä pitäisi tietää, että sanarunko mkv tarkoittaa ”mukava”. Osaan lukea jonkin verran arabiankieltä tai siis osaan lukea, mutta teen virheitä. Mutta tarvitsen kyllä lyhyet vokaalit avuksi. Joitakin tuttuja sanoja ”hahmotan” jo ilman lyhyitä vokaalejakin ja esimerkiksi useat maiden nimet on helppo ”arvata” ilman lyhyitä vokaalejakin.
Pidän tärkeänä sitä, että minä puhun lapsille suomea ja isä (”Algerian”) arabiaa. Näin lapset kuulevat molempia kieliä natiivin puhumina. En itse mielelläni opeta lapsille sanaakaan arabiaa, koska en lausu sitä puhtaasti. Arabian lausuminen on mielestäni yllättävän vaikeaa, koska siinä on monia kurkkuäänteitä, joita suomenkielessä ei ole. Olen yrittänyt näitä äänteitä harjoitella jopa peilin edessä, mutten siltikään osaa niitä kaikkia lausua puhtaasti. En aina myöskään erota kaikkia äänteitä toisistaan.
Ajattelin koota tähän postaukseen muutamia leikkejä, touhuja ja harjoituksia, joita olemme tehneet lähinnä kolmannen lapsen kanssa n.3-4-vuotiaana, jotta myös arabia tulisi hänelle tutuksi. Ehkäpä lukijoissa sattuu olemaan joku toinenkin perhe, jonka kotikielinä ovat juuri suomi ja arabia ja vaikka ei olisikaan, ovat monet näistä leikeistä hyvin sovellettavissa muihinkin kieliin. Osan olen jo esitellytkin ihan suomenkielisinä leikkeinä.
Ihan ensiksi pitää mainita, että ainakin Helsingissä kirjastosta löytyy kiitettävän paljon ihania kirjoja arabiankielellä! Ennen näitä kirjoja löytyi lähinnä vain Pasilan kirjastosta, mutta nykyisin myös ainakin meidän lähikirjastostammekin. Hyllyiltä löytyy myös usean muun kielisiä lastenkirjoja! Muiden paikkakuntien tilannetta en tiedä.
Meillä on luettu arabiankielellä niin Mikko Mallikasta kuin Peppi Pitkätossuakin! Pidän itse todella paljon Mikko Mallikkaasta, joka muuten on arabiaksi käännetty Burhaaniksi, ja olin kyllä ilahtunut, kun löysin Mikko Mallikkaita arabiankielisinä! Meillä työnjako toimii niin, että minä raahaan kirjapinoja kirjastosta ja patistan miestä lukemaan lapsille. Algeriassa satujen lukeminen lapsille ei ole niin itsestään selvää kuin Suomessa. Onneksi mieskin on ymmärtänyt, että satuja lukemalla lasten kielitaito kehittyy! Vaikkei lapsi aina ymmärtäisikään kaikkea kuulemaansa, jää saduista kuitenkin yleensä edes jotakin mieleen. Kirjojen kuvat tietysti auttavat ymmärtämistä. Joskus lapset katsovat myös arabiankielisiä lastenohjelmia satelliitin välityksellä, mutteivat ne tietysti vastaa ollenkaan satujen lukemista.
Muutamia kirjoja olen ostanut myös meille kotiin. Yksi tällainen on Usbornen ”First thousand words in Arabic”.
Kirjassa on kivoja isoja kuvia, joiden reunoissa on pienempiä kuvia, joita voi etsiä isoista kuvista yhdessä lapsen kanssa. Myönnän, että käytän tätä kirjaa joskus itsekin ”sanakirjana”. Muistelen nähneeni tämänkin kirjastossa, vieläpä usealla eri kielellä. Melkein vielä kivempi on ilmeisti saman sarjan ”Sata ensimmäistä sanaa”. Siinä kuvat ovat selkeämpiä kuin tässä tuhannen sanan opuksessa. Myös sadan sanan kirjan löysin kirjastosta!
Ihastuin tähän Algeriasta löytämääni kirjaan, jossa on hedelmiä ja marjoja arabian-, englannin- ja ranskankielisine nimineen. Kuvat ovat hauskoja ja kauniita. Yllätin jo mieheni kirjan ansiosta tunnistamalla torilla yhden kovin eksoottisen hedelmän.
Sitten niihin lupailemiini leikkeihin…
Jo aiemmin blogissani nähty Pilttipurkin kansi -onginta toimii hyvin myös arabian aakkosilla. Kuva on ajalta Suomessa, jolloin meillä oli paljon Pilttipurkin kansia.
Arabialaisiin numeroihin tutustuimme tekemäni pelin sekä yhteistyökumppanini Minä itse -verkkokaupan helmiketjujen avulla. Lopuksi lapsi voi itse tarkistaa oikeat vastaukset paidan helmaa nostamalla.
Toinen peli numeroiden harjoitteluun. Taas tuli hyödynnettyä Pilttipurkin kansia! Pelin ideana on laittaa numeroiden päälle oikea määrä helmiä.
Aakkostiet on kivoja arabian aakkosillakin! Tämä tie olisi tosin saanut olla hieman isompi! Salama sai olla tarkkana mutkissa! Idean löysin täältä: http://www.arabicplayground.com/letter-roads/. Tuolta saa käsittääkseni jotenkin myös tulostettua valmiita teitä, mutta samasta syystä kuin palikoittenkin kohdalla, tyydyin piirtämään tien itse. Sama idea toimii myös suomenkielen aakkosilla ja idea on jo esiteltykin täällä blogissa.
Legoista saa tehtyä kirjaimiakin – tässä ”ba”.
Blogissa esiteltyä ötökkäjahtia leikimme myös arabian aakkosin. Ideana oli siis suihkuttaa suihkepullon avulla aina kaikki ötökät, joista löytyi mainittu kirjain. Idea on Toddlerapproved-blogista, täältä: http://www.toddlerapproved.com/2012/07/alphabet-bug-spray.html.
Unohtaa ei sovi myöskään muovailuvaha-aakkosia…
Kaksi keskimmäistä lasta tykkäävät leikkiä keskenään koulua. Nyt tosin on välillä riitaa siitä, kumpi saa olla opettaja – 4-vuotias kun ei enää aina mukisematta suostu oppilaan rooliin. Pari päivää sitten 4-vuotias tuli ylpeänä kotiin; he olivat ostaneet isän kanssa näin kivan taulun magneettiaakkosineen ja numeroineen! Taulun toisella puolella on tussi- ja toisella liitutaulu. Taulun voi asettaa jaloilla seisomaan kummin päin vain. Taulu on ollut kovassa käytössä! Nytkin lapset taitavat leikkiä koulua.
Muita kivoja leikkejä kieleen liittyen ovat erilaiset muisti- ja arvuuttelupelit, kuten Blinde Kuh ja Kim-peli. Meillä poika tykkäsi noin 3-vuotiaana myös valtavasti ikkunamaaleilla maalatuista arabian aakkosista. Hän siirteli niitä ikkunasta seinään ja taas takaisin.
Pojan suosikkiaakkos-video 3-vuotiaana taisi olla yksinkertainen saippuakupla -video, jossa tyttö puhalteli saippuakuplia ja niistä puhkesi aina joku kirjain. Tuolloin saippuakuplat olivat pop ja niin oli tämä videokin! Äidistä video vaikutti hieman tylsältä, mutta lapsi tosiaan tykkäsi. Kyseisen videon piti ilmestyä tähän postaukseen, mutta ainakin äsken näytti tulevan joku muu aakkosvideo. En tiedä, löytyykö kyseinen saippuakupla-videokin tuolta jostakin. Youtubesta löytyy muuten paljon arabiankielisiä lasten videoita sekä lastenlauluja, jotka opettavat arabian aakkosia.
Joskus sorrun antamaan lapselle tabletin, johon saa muuten ladattua paljon arabian opetuspelejä ihan ilmaiseksi! Nämä ovat usein sellaisia hetkiä, kun lapsi kaipaa tekemistä ja omat akut ovat tyhjinä. No, en usko, että tabletilla pelaamisesta on haittaa, kunhan pelattavat pelit ovat lapselle sopivia ja kunhan peliaika jää tosiaan hetkeksi.
Laitan loppuun muutaman linkkivinkin arabian aakkosten ja numeroiden harjoitteluun. Osa on värityskuvia, osa hieman edistyneemmille sopivia tehtäviä. Lopusta löytyy myös mm. sää- ja vuodenaikakortteja.
Lastensilmin 