Blogin tausta – Kaksikulttuurisen perheen tutkimusmatka Algeriassa

En tiedä, oliko kyseessä lähestyvä neljänkympin kriisi vai mistä johtui, mutta uskaltauduin vihdoinkin kokeilemaan asumista mieheni toisessa kotimaassa, Algeriassa, monen vuoden pohdinnan jälkeen. Ensin ajattelin, että kokeilemme asua maassa vuoden, mutta täällä ollaan edelleenkin. Kävi nimittäin niin, että ihastuin maahan täysin! Samalla tuntui siltä, että myös lapsemme löysivät täältä paikkansa ja kotiutuivat maahan nopeasti. Jotakin sopeutumisesta kertonee sekin, että 6-vuotias lapsemme osaa jo lukea arabiaa, mutta suomea hän ei vielä osaa lukea.

Perheeseemme kuuluvat minun ja mieheni lisäksi vuonna 2002 syntynyt poika, vuonna 2004 syntynyt tyttö sekä joulukuussa 2009 ja elokuussa 2012 syntyneet pojat.  Olenkin mielestäni onnekas, kun saan seurata näin eri-ikäisten lasten kasvua ja kehitystä! Algeriasta adoptoimme joukon jatkoksi vielä vahtikoira-Maxin ja entisen katukissa-Bellan. Vauhtia ja vipinää ei kotoa puutu!

Blogin alkuaikoina kirjoittelin kotiäitinä arjen touhuista lasten kanssa, mutta nykyisin blogi keskittyy enemmänkin tutustumaan Algeriaan sekä pohtimaan sitä, miltä tuntuu elää ulkosuomalaisena algerialaisten keskellä. Luvassa on siis tunteiden vuoristorataa ja kulttuurishokkeja, arkea ja seikkailuja ja kaikkea siltä väliltä!