Hyvää uutta vuotta 2016!

Kiitos kaikille lukijoille kuluneesta vuodesta! On ollut tosi mukavaa vaihtaa ajatuksia ja päästä vuorostaan vierailemaan mielenkiintoisissa blogeissa, joiden kirjoittajat asuvat ympäri maailman! Tuntui taas, että vuosi 2015 kului ihan valtavan nopeasti. Toisaalta odotan jo vuotta 2016 uusine haasteineen.

Lomailua: Ghardaia

Mouloudin jälkeen päätimme lähteä Ghardaiaan, joka oli pitkään kiehtonut ja jonne olin jo pitkään haaveillut pääseväni. Minähän ihastuin Saharaan jo Biskran ja Tolgan matkalla ja nyt halusin päästä Saharaan uudelleen; Saharassa vallitseva rauha on mielestäni jotakin aivan uskomatonta eikä Sahara pettänyt tälläkään kertaa minua, joka halusin vain vajota omiin ajatuksiini tuon lähes majesteettisen rauhan keskellä. 

Lomailua: Mouloud

Myös täällä lapset ovat olleet lomalla koulusta. Mietimme ensin, lähtisimmekö lomalle jonnekin päin Eurooppaa, mutta tulimme lopulta siihen tulokseen, että halusimme mieluummin viettää loman täällä. En itse ole enää aikuisiällä ollut lainkaan jouluihminen. Muutin kotoa 18-vuotiaana enkä koskaan muista laittaneeni joulua omaan kotiin. Kun sitten tapasin miehen, joka ei ole koskaan viettänyt joulua, on ollut kaikista yksinkertaisinta olla viettämättä joulua lainkaan – tämä sopii meille molemmille. Suomessa lapset saivat meiltä aina omavalintaisia lahjoja heti joulun jälkeen alkaneista alennusmyynneistä, mikä taas sopi lapsille. Mummilta ja papalta lapset saivat myös lahjoja. Koulussa kun kuitenkin on aika iso asia, ellei ole saanut paketin pakettia. Lapset ovat aina tienneet, ettei joulupukkia ole olemassa. Toisaalta emme ole myöskään koskaan viettäneet Mouloudia, jota vietetään osassa muslimimaita profeetta Muhammedin syntymän kunniaksi. Tänä vuonna Mouloud osui ihan joulun alle, mutta Mouloudiahan ei siis vietetä aina täsmälleen samana päivänä, kuten joulua, vaan sen ajoittuminen vaihtelee hieman, koska uskonnollisia juhlia vietetään kuuvuoteen perustuvan kalenterin mukaan. Olin nyt ensimmäistä kertaa Algeriassa Mouloudin aikaan ja pääsin tutustumaan tämän juhlan viettoon.

Lushin ihania tuoksuja kotiin!

Pidän nykyisin tosi paljon luonnonmukaisesta (ja ei varmasti tarvinne edes sanoa, että ehdottoman eläinkokeettomasta) kosmetiikasta. Siksipä ilahduinkin kovasti, kun Lush halusi antaa meille saippuoita. Saippuat oli tietenkin saatava tänne Algeriaan asti, mikä onnistuikin – tosin muutaman mutkan kautta. 

Ajatuksia sopeutumisesta

Vertaan joskus ehkä hieman virheellisestikin sopeutumistani tänne siihen aikaan, jolloin asuimme Saksassa; siihen, kuinka osasin Saksassa lähes samantien hoitaa asian kuin asian yksikseni, mutta kuinka täällä yhä edelleenkin otan miehen mielelläni mukaan esimerkiksi virastoasioilla käydessäni. Saksassa olin aamuvarhaisesta iltamyöhään yksin esikoisen kanssa ja hoisin siis niin lapsen kuin omatkin lääkärikäyntini, kauppaostokset ja vakuutusasiatkin yksikseni. Jouduin myös yllättävässä tilanteessa tulkkaamaan erään tuttavamme lähes koko sairaskertomuksen suomesta saksaksi ja takaisin – täällä en lähtisi paljon nuhaa kummempia sairastapauksia hoitamaan yksikseni.