7

Sadepäivän touhuja: pahvilaatikkotalo

Tähän touhuun ei tarvita kuin iso pahvilaatikko ja vahaliidut! Lopputuloksella ei ole niin suurta merkitystä; tärkeintä on hauska yhdessä tekeminen!

 

Tätä taloa ”maalattiin” antaumuksella eräänä sateisena päivänä. Pojat piirsivät myös talon sisäpuolelle.

 

Meidän talossa on oikein postiluukkukin!

Advertisement
2

Syksy maalla

Mistä on lasten syksy tehty?

Omenoista…

 

 

(…joita tuli tänä vuonna niin paljon, että niitä on jaeltu ystäville ja sukulaisille ja jopa peuroille ja kauriille!)

 

Auringonsäteistä muutoin jo kirpeässä syysilmassa

 

 

Metsäretkistä, joilla hämmästeltiin ja kummasteltiin ympäröivää luontoa

 

 

 

Rannalla oleilusta ja veneilystä

 

 

(Venekyyti papan kanssa oli yksi 4-vuotiaan syksyn kohokohdista. Kuvaa tästä ei ole. Olettekos huomanneet, että monesti ne parhaat kohokohdat jää kuvaamatta?)

Syksyaskartelusta

 

Kukkien keräämisestä mummille

Leikeistä, kyläilystä ja pyöräilystä

 

(Tässä leikitään virkatuilla kananmunilla ja improvisoidulla liedellä. Paistolastana toimi suuri kärpäslätkä. Myöhemmin leikkiin liittyi vielä virkattu tomaatti.)

Niistä on lasten syksy tehty!

(P.S. iPadin suojus on taas tehnyt tepposet muutaman kuvan kulmaan – hups!)

 

5

Leijapoikia ja -tyttö

Algeriassa on vietetty alkuviikosta 3-päiväistä eid al-fitr -juhlaa ramadanin päättymisen kunniaksi. Sanoisin kuitenkin, että osa algerialaisista viettää eidiä ilman sen kummempaa uskonnollista merkitystä – hieman samoin kuin Suomessakin vietetään joulua. Osalle taas eid on selkeästi uskonnollinen juhla. Juhlan alkamisajankohta on sidottu uuden kuunsirpin näköhavaintoon eli etukäteen ei voi tietää täsmällistä ensimmäistä juhlapäivää vaan edellisiltana odotetaan, onko uusi kuunsirppi nähty vai ei.

Algeriassa eidinä vieraillaan tyypillisesti sukulaisten luona. Mekin kävimme ensimmäisenä eid-päivänä monessa kodissa miehen sukulaisia tervehtimässä. Samalla tutustuimme erilaisiin asuinalueisiin maaseudusta pääkaupunkiin ja myös eri yhteiskuntaluokkiin; yhteiskuntaluokkien erot ovat täällä paljon huomattavammat kuin Suomessa!

Oli mukava huomata, että vaikka osa tapaamistamme sukulaisista oli nähnyt minut viimeksi ensimmäisellä Algerian matkallani (vuosien 1999 ja 2000 vaihteessa), he silti muistivat minut vielä. Tutustuin mukaviin ihmisiin, muun muassa lääkäreiksi opiskeleviin kaksosiin, jotka ovat avioitumassa veljesten kanssa.

Nuorison keskuudessa tuntuu nyt olevan muotia paksusankaiset lasit, jotka eivät siis ole oikeat silmälasit eivätkä aurinkolasit, vaan vanhimman pojan mukaan niiden tarkoitus on ”vain tehdä komeammaksi”. Minä en tästä muodista tiennyt ennen eid-päivää, jolloin näin tuollaiset lasit yhdellä jos toisellakin. Pojalle oli huomautettu, että sinun asustasi puuttuu vielä lasit!

Toisena eid-päivänä kävimme pääkaupungissa pizzalla ja samassa puistossa, jossa olimme jo aiemmin (kts. http://lastensilmin.com/2014/07/27/puistoilua-algerialaisittain/). Olin yllättynyt, että moni paikka, joka oli jopa ramadanina auki, olikin eid-päivänä kiinni. Mies kertoi, että osa yrittäjistä saa ilmeisesti sakkoa, koska on sulkenut liikkeensä eidinä.

Tällä kertaa ostimme lapsille leijan. Olin itse lapsena innokas leijan lennättäjä ja oli hauska huomata, miten etenkin vanhin poika innostui myös tästä puuhasta. Lennättäminen vaati hieman harjoittelua ja kärsivällisyyttä, mutta lopulta leija lensi hienosti. Puistossa oli paljon muitakin leijanlennättäjiä.

 

 

Kolmantena päivänä olimme rannalla; lapset uivat, leikkivät hiekkaleluilla, lennättivät leijaa ja pelasivat jalkapalloa sekä rantapingistä. Minäkin innostuin pelaamaan. Illalla huomasi kyllä jäsenistä, ettei ole tullut aikoihin pelattua rantapingistä!

Tällä kertaa mies löysi rannalta näin upean simpukankuoren! En olekaan ennen tämmöistä nähnyt.

Kaikenkaikkiaan meillä oli erittäin onnistunut eid!

 

1

Puistoilua algerialaisittain

Olen kaipaillut täällä lasten leikkipuistoja ja mieskin on tainnut asiasta jo kuulla useampaan otteeseen. Hän halusi näyttää, että kyllä Algeriastakin leikkipuistoja löytyy ja vieläpä yllättävän läheltä. Kyseinen puisto sijaitsee pääkaupungissa ja se ei ole vielä täysin valmis, mutta puistosta löytyy jo nyt keinuja, liukumäki ja kiipeilyteline, pomppulinna, pieniä huvipuistolaitteita, jalkapallokenttä ja uimaranta. Jos Ben Aknounin tivolialueella laitteet olivat jo hieman ränsistyneitä, niin täällä ne hohtivat uutuuttaan. Alue oli myös tosi siisti! Moni perhe näytti ottaneen eväät mukaan ja monella pienellä lapsella oli polkupyörä mukana; täällä oli tilaa pyöräillä! Me otimme mukaan potkulaudan.

 

Puistossa näytti olevan suruliputus – ilmeisesti Air Algerien -lento-onnettomuuden vuoksi. Ikävä tapaus :(. En tiennyt, että Algeriassakin suruliputetaan.

Kuvaaminen oli taas haasteellista; ensinnäkin oli jo hämärää ja toisekseen meno oli välillä vauhdikasta!

Tämä oli 4-vuotiaan suosikkilaite, johon hän halusi uudestaan ja uudestaan ajamaan paloautolla. Myös pikkuveli oli mukana. Pikkuveljeä jännitti ensin, mutta isoveli sai hänet rauhoittumaan.

4-vuotiaan illan kohokohta oli myös se kun hän pääsi ajamaan mini scooterilla, pienellä autolla, jossa oli aivan pienimpiä varten kauko-ohjaus. 4-vuotias ajoi ihan itse. En tiedä, ovatko nämä autot paikalla joka päivä. Tyttö pääsi ratsastamaan ponilla.

Puiston toisessa päässä oli myynnissä erilaisia perinteisiä käsitöitä ja koruja. Minä sain tämmöisen suloisen minikokoisen taginen. Algeriassa taginen käyttö ruuanvalmistuksessa on ehkä harvinaisempaa kuin Marokossa. Täällä taginet ovat usein ruuan tarjoilua varten eivätkä välttämättä edes kestä ruuanvalmistuskäytössä. Minulla on Suomessa yksi tällainen Algeriasta tuotu tagine, joka ei harmikseni sovellu ruuanvalmistukseen. Se on mielestäni todella kaunis, mutta olisin mielelläni opetellut tekemään taginella myös ruokaa.

Perhettämme haastateltiin puistossa ollessamme televisioon – minua onneksi englanninkielellä. Saapa nähdä, esiinnymmekö telkkarissa vai leikataanko meidän osuutemme pois :).

8

Sirkus tuli kaupunkiin

Pääkaupunkiin saapui sirkus Ardis-kauppakeskuksen pihalle. Lapset halusivat tietysti päästä sirkukseen ja odotin itsekin näytöstä mielenkiinnolla.

Lippuja ostamassa. Kassalle oli helppo löytää suomalaisenkin, koska siellä katolla luki suurin kirjaimin ”cassa”.

DSC04639

Esitys oli mielestäni tosi hieno; lavalla tapahtui koko ajan jotakin kiinnostavaa.Lisäksi esitykset olivat monipuolisia; näimme muun muassa tulishowta, pellen, jonglöörausta, trapetsikävelyä ja jopa -pyöräilyä sekä taikatemppuja. Esityksen aikana oli vaikea ottaa kuvia muun muassa runsaan valaistuksen vuoksi. Kuvista tuli helposti tämän tapaisia.

En yleensä itse välitä erityisemmin pelleistä, mutta tämä pelle oli mielestäni todella hauska. Esityksessä äkäinen sirkustirehtööri määräsi pelle-raukan lakaisemaan esiitymislavan lattiaa, vaikka pelle olisi vain halunnut pitää hauskaa. Aina sirkustirehtöörin käännettyä selkänsä pelle alkoi tanssia ja vaihtoi päälleen aina uuden jalkapallopelaajan fanipaidan. Tässä oli kyllä hyvin huomioitu, kuinka suuria jalkapallofaneja algerialaiset ovat!

Erityisesti vanhin poika tykkäsi sirkuksesta. Juttelimme vielä paluumatkallakin siitä, kuinka taikatempuissa ideana on usein saada yleisö katsomaan tiettyyn suuntaan, jolloin taikuri voi tehdä asioita huomaamatta toisaalla. En nimittäin vieläkään käsitä, kuinka taikuri eräässä tempussa ilmestyi aivan yhtäkkiä esiin ihan toisaalta, mistä oletin hänen tulevan esiin… Vanhin poika piti erityisesti motocross-esityksestä, jossa ajettiin motocross-pyörillä pienessä metallisessa häkissä. Jo kahdella pyörällä ajaminen tuntui lähes mahdottomalta, mutta esityksen loppuvaiheessa häkkiin lisättiin vielä kolmaskin pyörä! Tuossa täytyy kyllä todella luottaa kavereihinsa ja heidän taitoihinsa!

Esityksen lopuksi lavalle tuotiin suuri Algerian lippu ja yleisö yhtyi: ”One, two, three, viva Algerie” -huutoihin.

Kotona lapset halusivat tehdä oman sorminukketeatterin. Viritin lakanan parvekkeelle johtavaan ovensuuhun; esiintyjät olivat siis lakanan takana parvekkeella piilossa ja yleisö lastenhuoneessa. Sorminuket löysin Ikeasta ihan pilkkahinnalla. Meiltä löytyy nyt orava, hevonen, lohikäärme ja sammakko. Sorminukkeja on helppo tehdä myös itse. Kiva idea löytyy esimerkiksi täältä: http://www.mrprintables.com/farm-animal-finger-puppets.html .