5

Maalla


Olemme olleet viikon maalla. Asuin näissä maisemissa 18-vuotiaaksi asti, kunnes lähdin muualle opiskelemaan. Sää on vaihdellut valtavasti: muutamana päivänä taisi olla lämpimämpää kuin Algeriassa, mutta nyt taas on ollut tosi kylmä – ihan kuin olisimme hypänneet kesästä suoraan syksyyn!

Omenapuissa on valtavasti kukkia. Saapa nähdä, tuleeko tänä vuonna satoa…

 

Kuka tietää, mikä tämä on?

Lämpimällä säällä oli ihanaa leikkiä ulkona. Poika lastasi kuorma-auton pyykkipojilla uudestaan ja uudestaan.

 

 

Sisällä poika tykkäsi leikkiä minikokoisilla kahvipannulla ja couscouskeittimellä. Äitini osti nämä koristeiksi Algeriasta, mutta ne olivat kivoja leikeissäkin. Näillä on myös ehditty havainnollistaa sukulaisille, miten Algeriassa keitetään kahvi ja valmistetaan couscousia.

Tietysti meitä hemmoteltiin myös hyvällä ruualla, mm. hirvipaistilla ja erilaisilla kiisseleillä. Mansikkakiisselistä tuli ihan lapsuus mieleen!

We’ve been one week in the countryside. I lived there until I was 18. The weather has changed a lot! When the weather was good it was lovely to play outside! My son liked to play also with a miniature coffee pan and couscous pan, which my mum found from Algeria. Ofcourse we’ve enjoyed also excellent dinners and deserts, like  moose and different kinds of fools. When I was child I loved especially a strawberry fool with cream!

 

P.S. Monen kuvan alareunassa näkyy haalea ”varjo”. Huomasin, että iPadin suojus oli liikahtanut ja ollut osittain kameran edessä. Harvemmin tällä laitteella kuvaan, niin enpä ollut tuollaista huomannut. ”Hyvä minä :)!”

 

 

 

5

Chaplin kuvissa -näyttelyssä


En ole ikinä ollut suuri Chaplin-fani, mutta mieheni tykkää Chaplinin elokuvista. Huomasin, että Helsingin taidemuseossa Tennispalatsissa on näyttely Chaplin kuvissa ajalla 14.2.-13.7.2014.  Tänään, kansainvälisenä museopäivänä, taidemuseoon sattui olemaan ilmainen sisäänpääsy ja kun pieni seuralaiseni vielä sattui nukahtamaan rattaisiin ollessamme muilla asioilla museon suunnalla, päätin piipahtaa näyttelyssä ihan mielenkiinnosta. Ja vaikken suuri Chaplin-fani olekaan, oli näyttely mielenkiintoinen!

Helsingin taidemuseo Tennispalatsissa on avoinna ti-su klo 11-19. Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon ilmaiseksi ja sisäänpääsy on kaikille ilmainen joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina, seuraavan kerran siis 6.6. (Lisään tästäkin linkin tuonne ilmaiseen kesätekemis-postaukseen!) Lisätietoa Taidemuseosta löytyy täältä: http://www.helsingintaidemuseo.fi/.

Näyttelyssä ei saanut kuvata, paitsi yhdessä kohdassa, jossa olisi saanut itse pukeutua Chapliniksi. Minä jätin kuitenkin tämän tilaisuuden väliin, joten kuvituksena toimivat mukaan ottamistani esitelehtisistä näpsimäni kuvat.

Näyttelyssä oli esillä valokuvia ja elokuvakatkelmia Chaplinin tunnetuimmista elokuvista sekä elokuvajulisteita, aikakauslehtiä, valokuvia ja esineitä, jotka kertovat hänen elokuviensa vastaanotosta Suomessa. Itse pidin tosi paljon tästä kuvasta, joka on elokuvasta Chaplinin poika (1921).

 

Suomeen Chaplinin Kulkuri-elokuvia tuotiin vuonna 1915. Itselleni oli uutta se, että Chaplinin varhaisissa elokuvissa Chaplinin kulkuri-hahmo oli häijyluonteinen rettelöitsijä eikä suurisydäminen herrasmieskulkuri, kuten myöhemmissä elokuvissa. Tästä syystä sivistyneistön mielestä Chaplinin varhaiset komediat eivät olleet arvokasta ajanvietettä; osa piti niitä jopa haitallisina.  Elokuvat vetosivatkin erityisesti työläisiin ja lapsiin. Monessa maassa Chaplinin elokuvat juuttuivat sensuurin kynsiin. Chaplin kuitenkin kehitti kulkuri-hahmoaan ja lisäsi siihen melankolisen ulottuvuuden.  Monet alkoivat pitää Chaplinin elokuvia taiteena!

 

 

 

Today I visited Helsinki Art Museum in exhibition called Chaplin in pictures. I’m not a big Chaplin fan, but my husband likes his films and the exhibition was really interesting! There are more information about the exhibition in English: http://www.hel.fi/hki/taimu/en/Art+Museum+Tennis+Palace/TP_nayttely_01 .

4

Sukellus Sealifeen



Vierailin sunnuntaina 1,5-vuotiaan kanssa Sealifessa, joka on siis Linnanmäen yhteydessä. Linnanmäelläkin piipahdimme, mutta 1,5-vuotias ei oikein innostunut ideastani huristella Kot Kot-junalla etsimässä kadonneita kananpoikia. Itku tuli jo jonossa, joten me jätimme ajelun väliin; huvipuistossa on tarkoitus olla kivaa!

Muistelen, että vanhin poika oli suunnilleen samanikäisenä aivan ihastunut Sealifeen; hän käveli siellä haltioituneen näköisenä ja yritti kosketella kaloja. Siksipä ajattelin, että nyt on hyvä tilaisuus tutustua paikkaan pikkuveljen kanssa. Myös hän tuntui pitävän Sealifesta, vaikkakaan ei ehkä ihan niin paljon kuin muistelen isoveljen pitäneen.

Osuimme paikalle kalojen ruokinta-aikaan, mikä oli mielenkiintoista. Sealifen opas piti samalla esittelyn. Kuulimme muun muassa, että ison hain nimi on Mussukka. Mielestäni hain nimeksi olisi sopinut myös Ahmatti – niin innoissaan se oli ruokinnasta. Suuri syy siihen, että haita voi pitää samassa altaassa pienempien kalojen kanssa on kuulemma säännöllinen ruokinta, mikä on tehnyt haista laiskoja saalistajia. Tunnelimainen allas, jossa hait uiskentelevat jopa pään yläpuolella, on mielestäni Sealifen upein allas. Tosin joitakin lapsia se saattaa pelottaa; olen kerran ollut Sealifessa lapsiryhmän kanssa ja osa lapsista pelkäsi haita.

Kun näin tämän jättiläisguramin altaassaan, kiinnitin heti huomiota siihen, että kalassa on jotakin samaa kuin meille kotiakvaariosta tutussa hunajarihmakalassa, huolimatta siitä, että nämä kalat ovat aivan erinäköisiä: voisi melkein sanoa, että kalat ovat kuin kaunotar ja hirviö. Kuitenkin jättiläisguramin rihmat ja käyttäytyminen toivat mieleeni lempparini hunajarihmakalan. Enkä ollut väärässä: opaskyltin mukaan jättiläisguramilla on hunajarihmakalan tapaan labyrinttielin, jonka avulla se pystyy ottamaan happea myös ilmasta. (Hunajarihmakalasta löydät lisätietoa täältä:

http://lastensilmin.com/2013/01/13/hunajarihmakalan-kokokeltainen-muunnos-keltainen-kaunotar/)

 

 

 

 

Sealifesta löytyi toinen toistaan kauniimpia altaita!

Tämä pallomainen kolmiulotteisen vaikutelman antava allas punasävyisine kaloineen oli mielestäni erityisen hieno!

 

 

Merihevoset ovat erityisen herkkiä ja tarvitsevat juuri oikeanlaiset olosuhteet. Kotiakvaariossa ne jäävät usein valitettavan lyhytikäisiksi.

 

Näitä meduusoja katsellessa mietin, voiko tällaisiakin todella olla olemassa. Maailmassa on todellakin monta ihmeellistä, asiaa, jotka kummastuttavat pientä kulkijaa!

 

Lisätietoa Sealifesta löytyy täältä:

http://www.visitsealife.com/helsinki/.

 

On Sunday I visited Sealife with my youngest 1,5 year old son. It was so lovely; we saw lots of colorful fish, sharks etc. It’s nice place to visit also with small children! More information about Sealife in English can found from here:

http://www.visitsealife.com/helsinki/en/.

0

Ankanpoikaset, ankanpoikaset, ne lystikkäitä on…

Näimme Algerian torilla myynnissä suloistakin suloisempia ankanpoikasia, jotka hurmasivat minut lättänokkineen ja -jalkoineen! Positiivista oli myös se, että hellepäivänä poikasia myytiin suuren aurinkovarjon alla ja ruokaa ja vettäkin näytti olevan tarjolla. Nämä poikaset olivatkin tosi hyvinvoivan näköisiä!

Olen nyt piipahtamassa Suomessa ja kun näin allaolevan Ankanpojan sadepäivä -kirjan myynnissä Kirjatorilla vitosella päätin heti ostaa sen lapsille. Kirjan kuvat ovat tosi suloisia ja liukuvat kuvat tekevät kirjasta erityisen mielenkiintoisen. Tämä on tosin kirja, jota en vielä anna 1,5-vuotiaan ”lukea” yksin, jottei kirja tuhoudu pienissä käsissä.

 

We  saw in Algeria really cute small ducks. I loved them! Just now I’m in Finland and found this gorgeus book for my children only for 5€. It’s so lovely!

P.S. * Satukirjasto.fi :ssa eräs lempisaduistamme on Ruma ankanpoikanen! Keksin, että Satukirjastoa voi käyttää myös pelkästään äänisatujen kuunteluun, jos haluaa rajoittaa lasten ruutuaikaa. Joskus on hyväkin kuunnella satuja ilman kuvia ja antaa oman mielikuvituksen luoda kuvat! Keskimmäiset lapset kuuntelevat satuja mielellään ja olen ollut tyytyväinen, kun olen saanut lapsille näppärästi suomenkielisiä satuja kuunneltavaksi!