Kieli solmussa – kielen oppimisesta

Olen Algeriassa tuskaillut paikallisen kielen oppimisen hitautta ja etsiessäni itselleni vinkkejä prosessin nopeuttamiseksi löysin mielenkiintoisen jutun Luca Lampariellosta, joka osaa 35-vuotiaana 11 kieltä . Jutun julkaisusta on jo aikaa, joten kenties Luca on tällä välin ehtinyt ottaa haltuun vielä useampiakin kieliä. ”Wau!”, ajattelin ja jatkoin lukemista. Luettuani jutun, huomasin, että käytin Saksassa asuessamme vaistomaisesti monia Lucan niksejä kielen oppimisen tukena – ja opinkin kieltä yllättävän nopeasti. Miksen sitten ole täällä pystynyt läheskään samaan?!

Kalevalaa ja kaakelimaaleja

Kyllä oli mukavaa saada itse Beckham auttamaan seinän maalauksessa 🙂 .

Pari viikkoa sitten arkeemme kuului sekä Kalevala että kaakelimaalit. Erikoiselta kuulostava yhdistelmä vai mitä? Kalevalan ilmestyminen arkeemme selittyy sillä, että opiskelemme edelleen lasten kanssa Kulkurikoulussa äidinkieltä – rennolla otteella, mutta opiskelemme kuitenkin. Tällä kertaa tytön tehtävänä oli piirtää Kalevalan tapahtumista kartta, mikä tuntuikin olevan mielekäs tehtävä. 

Kirjamessujen satoa

 

Mies tietää, miten tärkeitä kirjat ovat minulle ja arvasi, että haluan osallistua pääkaupungissa järjestetyille kirjamessuille. Yllätyin jälleen kerran positiivisesti! Olin nimittäin kuvitellut, että messut olisivat ihan pienet ja vaatimattomat; suunnilleen yhdessä huoneessa tai pienessä hallissa järjestetyt messut, mutta messukeskus olikin valtavan laaja useine halleineen. Osallistujia oli Amerikasta ja Perusta asti. Yritin mielessäni verrata messukeskusta Helsingin messukeskukseen ja luulen, että tämä messukeskus on isompi. Kuvaaminen oli jälleen hankalaa.

Pieni koululainen ja muutamia ajatuksia lasten koulunkäynnistä

Koulu alkoi täällä sunnuntaina; täällähän viikko alkaa siis sunnuntaina ja viikonloppua vietetään perjantaina ja lauantaina. 5-vuotias aloitti koulun, tyttö jatkoi ala-asteella ja vanhin poika yläasteella. 3-vuotias on vielä kanssani kotona. Hän ei vielä mielestäni tarvitse sen kummempia aktiviteetteja, vaan sisarusten seura iltapäivisin ja leikkiminen itsekseen aamupäivisin tuntuvat tarjoavan riittävästi toimintaa. Itse pyrin lomittamaan työni 3-vuotiaan yö- ja päiväuniin sekä joskus myös hetkiin, jolloin lapset leikkivät keskenään rauhassa.

Toimittaja & mainossuunnittelija & reipas eskarilainen

Lapsilla on tällä hetkellä lomaa koulusta. Pojalla on tavallisempaa enemmän harkkoja ja turnauksia, mutta tyttö on ollut kotosalla ja olenkin jo joutunut keksimään tekemistä jos toistakin, ettei aika tulisi pitkäksi. Onneksi Maxin kanssa on riittänyt mielekästä tekemistä; tyttö on muunmuassa kokannut Maxille ruokaa ja opetellut samalla pilkkomaan kasviksia sekä opettanut Maxille uusia temppuja. Seurasin tällaista koulutustilaisuutta eilen vaivihkaa parvekkeelta ja täytyy sanoa, että yllätyin, miten hyvin koira jo tottelee tyttöä. Tänään tyttö kysyi, voisiko kirjoittaa tarinoita tietokoneellani. Tuolloin muistin Tänään on kaunis päivä -blogia kirjoittavan Merin ehdotuksen siitä, että tyttö voisi kirjoittaa omaa sanomalehteä. Otin tämän idean esiin ja tyttö innostui heti. Tyttö kirjoitti tarinat, joita autoin muokkaamaan ja joihin lisäsimme yhdessä kuvat. Suunnittelimme lehdelle myös kannen. Tämän kertaisen lehden pääuutinen on varmaankin helppo arvata – pääuutinen koski tietenkin Maxia ja koiravarkautta! Tämä on hyvä tapa harjoitella kirjoittamista ja Wordin käyttöä mielekkäällä tavalla. Valokuvausta ja kuvien muokkaamista tulee harjoiteltua samalla. Lisäksi sukulaiset saavat näin kivaa sähköpostia, kun tytön sanomalehden ensimmäinen numero lähti levitykseen sähköpostitse. Kiitos siis Merille tosi kivasta ideasta, jonka muistin kreivinaikaan!

Pojalla on Kulkurikoulun äidinkielen tehtävänä ollut suunnitella ja toteuttaa muunmuassa oma sarjakuva, mainos ja fantasiakertomus. Ensin tehtävät tuntuivat pojasta vaikeilta, mutta kun keksin ehdottaa, että voisit kirjoittaa mieleisestäsi aiheesta: jalkapallosta, sujuivat tehtävät mielekkäällä tavalla. Huomasin itsekin opinnoissani, että yleensä mitä enemmän sain vaikuttaa tehtävien aiheeseen, sitä mielekkäämmiltä ne tuntuivat. Aikuisopinnoissa tehtävien sisältöön sai onneksi vaikuttaa yleensä todella paljon! Näin pystyi opiskelemaan juuri niitä asioita, jotka itseä kiinnostivat eniten tai joista halusi oppia eniten! Poika muuten laati jalkapallokenkiä mainostavan tv-mainoksen :).

Myös 5-vuotiaan esikoulu on sujunut hyvin. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että poika lähtee esikouluun yleensä mielellään ja tuntuu saaneen kavereita. Pojan itseluottamus on noussut reippaasti. Alla vielä muutama kuva pojan esikoulukirjasta.