3

Kaksi lastenkirjaa käytöksestä

Taas kirjastoreissun satoa – tällä kertaa käytösaiheisia kirjoja.

Ensimmäisenä Richard Scarryn ”Kani kuriton” – kirja. Takakannesta lainattua:
”Pikkuisen kanin päivään mahtuu monenmoista kommellusta. Hän kaataa maitonsa pöydälle ja maalipurkkeja pitkin poikin ja päästää kanatarhan asukitkin karkuteille. Kani ei oikeastaan tahtoisi olla kuriton. Hän yrittää kyllä olla kiltti, mutta siitä ei vain tule mitään! Oppiiko Kani lopulta paremmille tavoille? Ja mitä kaikkea hän oikein ehtii keppostella sitä ennen?”

Tässä kirjassa on mielestäni kauniit kuvat, mutta tarina olisi voinut olla parempikin. Toki kirjasta tulee esiin se, että lopulta Kanista on oikein mukavaa olla kiltti ja että äiti rakastaa Kania, vaikka hän olisikin kuriton, mutten oikein ymmärtänyt varsinkaan kirjan loppua, jossa Kani ja äiti ihastelevat yhdessä Kanin SEINÄÄN maalaamaa kuvaa, jossa lukee ”Kani tykkää äidistä”. Äiti olisi voinut edes selittää, että vaikka Kanin ajatus oli varmasti hyvä, seinään ei silti saa maalata. Nyt hieman pelkään, että lapselle jää helposti kuva, että seinään maalaaminen on ihan ok, kunhan vain maalauksella on hyvä tarkoitus. Allaolevassa kuvassa, joka on kirjan alkupuolelta, äiti vielä toruu Kania seinään piirtämisestä. Isä myös lupaa Kanille lahjan, jos hän on kiltti isän poissaollessa. Kani tekee koko päivän kaikenlaisia kolttosia, mutta saa lahjan tästä huolimatta. Äiti vielä vahvistaa Kanin olleen kiltti, kun isä kysyy asiasta. Hieman ristiriitaiset tunteet siis jäi tästä kirjasta ja Kanin äidin kasvatusperiaatteista.

”Sauli ja hyvät tavat” -kirja on kertomus pienestä kanista, joka oppi kohteliaaksi. Tässä kirjassa on mielestäni, päinvastoin kuin edellisessä, aivan mainio tarina, mutta kuvat voisivat olla kivemmatkin. Takakannesta lainattua:

” ”Äiti anna maitoa!” Sauli tokaisee tepastellessaan keittiöön. Äiti ei selvästi kuule mitään vaan jatkaa puuhastelujaan. Isäkään ei ota kuuleviin korviinsa, kun Sauli vaatii päästä riippumattoon keinumaan. ”Onkohan äidistä ja isästä tullut kuuroja?” Sauli ihmettelee. Silloin Saulin isosisko Silja paljastaa, että on olemassa taikasanoja, jotka saavat ihmeitä aikaan…”

Meilläkin tässä kauniisti pyytämisessä on vielä harjoittelemista; helposti pyynnöt menevät vaatimuksiksi. Ajankohtainen kirja siis! Pitäisiköhän tässä heittäytyä kuuroksi seuraavan vaatimuksen edessä?!