
Tällaisia minikokoisia marttyyrien muistomerkkejä näkyy ympäri Algeriaa, niin myös lasten pienen leikkialueen keskellä. Tämä monumentti on Algersissa aikalailla samassa asemassa kuin Eiffel-torni Pariisissa, kaupungin tai melkeinpä koko maan symbolina. Tämän kuvan vanhin poika on napannut jollakin toisella käyntikerralta liukuportailta käsin kännykällä; kun me olimme paikalla, oli meno huomattavasti vilkkaampaa.
Viikonloppuna mies ja vanhin poika halusivat lähteä katsomaan jalkapallo-ottelua pääkaupunkiin. Yksi lasten serkuistakin tuli mukaan. Minä suuntasin kolmen pienimmän lapsen kanssa Bab Ezzouar -nimiseen kauppakeskukseen pelin ajaksi. Kauppakeskuksesta löytyy useasta kerroksesta suuri valikoima merkkilikkeitä, keilahalli, Hop Lopin tyylinen lasten leikkipaikka, pikkuinen ”tivolialue” sekä runsaasti erilaisia mahdollisuuksia herkutella; erilaisia jäätelöbaareja, vohveleita, irtokarkkeja, intialainen ravintola, kahviloita, lasten aterioita pakattuina lapsia kiinnostaviin pahvirasioihin ja vaikka mitä muuta. Kun tulimme Algeriaan muutama vuosi sitten, luulin, että esimerkiksi ruokatavaroiden tarjonta olisi aika suppea. Lähikaupoista puuttui paljon sellaista, mitä kaipasin jo parin viikon kuluttua ja paikallisten arkiruoka vaikutti usein aika yksipuoliselta. Olin hieman huolissani siitä, kuinka jaksaisin ilman kaikkia niitä ruokatarvikkeita, joihin olin Suomessa tottunut. Kuitenkin, kun elinpiirini on laajentunut, olen huomannut, että täällä on saatavilla jopa paljon sellaista, mitä en ole koskaan edes ajatellut tarvitsevani, kuten nyt esimerkiksi vaikkapa kissojen kynsilakkaa; valikoimat ovat siis oikeinkin kattavat! Jos nyt lähtisin Suomeen, kaipaisin täältä montaakin elintarviketta, joihin olen jo ehtinyt tottua ja joita ei Suomesta saa. Bab Ezzouar tarkoittaa muuten vieraiden ovea – vieraanvaraisten algerialaisten kotimaassa nimivalinta on mielestäni oikein onnistunut. Lue loppuun