Vaikka viihdynkin täällä Algeriassa yllättävän hyvin, Suomessa on kuitenkin asioita, joita kaipaan. Osa näistä asioista saattaa tuntua äkkiseltään hassuilta ainakin Suomesta käsin katsottuna, mutta aivan toisenlaisessa ympäristössä sitä kaipaa joskus ihan hassuiltakin tuntuvia asioita…
Kaipaan/kaipasin perheen ja ystävien lisäksi…
… lasten sisä-…
… ja ulkoleikkipuistoja… (Ilmainen puistoruokailu tuntuu tällä hetkellä ihan uskomattoman houkuttelevalta vaihtoehdolta, siitäkin huolimatta, että Suomessa näyttää satavan paikkapaikoin jopa rakeita.)
…joitakin ruokatarvikkeita, kuten ruisleipää, muutamia karkkeja (tosin täytyy myöntää, että suurin osa kaipaamistani ruokatarvikkeista, kuten Sour&Cream-sipsit, löytyy kyllä kauppakeskuksista Algeriastakin) ja kunnon kupillista cappuccinoa (sain kyllä cappuccinoa pääkaupungissa, mutta se oli pussista-veteen-sekoitettavaa-mallia).
Uusi tuttavuus, jota nyt kaipaan Suomesta ja jota piti maistaa vielä Ranskan kentälläkin, on jäädytetty jogurtti. (Pitikin mennä maistamaan!)
Kaipasin niinkin hassua asiaa kuin Ikeaa, vaikka tiedänkin, että osa sen tuotteista ei ole niitä maailman kestävimpiä. Ikeassa on vain hauska käydä välillä tutkailemassa mallihuoneita ja kyllä sieltä tekee mielestäni hyviä löytöjäkin – erityisesti lapsille!
Tällä kertaa raahasin lapsille leikkiteltan, kankaisia hedelmiä leikkeihin sekä tauluhyllyn, jossa on tällä hetkellä kalenterikello, mutta johon on helppo vaihtaa jotakin muuta tilalle lasten kasvaessa/kiinnostuksen kohteiden muuttuessa. Lisäksi ostin Ikeasta tuoksukynttilöitä, jotka ovat täällä yllättävän kalliita ja joille on tarvetta sähköjen katketessa. (Tavalliset, valkoiset, pitkät kynttilät ovat täällä kyllä ihan superhalpoja, mutta satun pitämään näistä tuoksuvista.)
Helsingin joukkoliikenne tuntuu täältä käsin katsottuna suoranaiselta luksukselta; voin huristaa busseilla ja metrolla kätevästi ympäri pääkaupunkiseutua – vieläpä täysin ilmaiseksi, jos lapsi on mukana rattaissa! Samoin kattava wifi-verkko tuntuu täältä käsin katsottuna luksukselta…Suomalaisen kirjaston kaipuutani ei varmasti tarvitse enää edes mainita…
Mutta muutama asia taas järkyttikin Suomessa käydessäni. Ensimmäinen on yleinen hintataso, erityisesti ruuan hinta, joka tuntuu taas nousseen. Tässä nyt tosin ei ollut mitään uutta eikä yllättävää. Ruoka ei välttämättä ole aina edes kovin laadukasta – varsinkaan hintaansa nähden; esimerkiksi hedelmät ovat usein aikamoisen mauttomia verrattuna Algeriassa myytäviin.
Sen sijaan asia, josta todella järkytyin, on vanhusten hoidon taso tai oikeastaan hoidon puute Suomessa! Jouduin tämän kokemaan omakohtaisesti erään läheiseni kohdalla. Kyseinen yksinasuva vanhus oli kotiutettu sairaalasta omaisten vastustuksesta huolimatta. Hän on ollut kotona jo useamman kuukauden ajan, vaikka on todella huonossa kunnossa. Aluksi hän ei edes tiennyt olevansa kotona, vaikka on asunut samassa asunnossa kymmeniä vuosia. Hänen kuntonsa oli romahtanut valtavasti ja valtavan nopeasti Suomen reissujeni välillä eli noin kolmessa kuukaudessa.
Erikoissairaanhoitaja kävi kotona arvioimassa tilannetta ja sanoi, että vanhus tarvitsee hoitoa 24/7. Kotona käy kyllä hoitaja kolme kertaa päivässä ja ruoka tuodaan kotiin valmiina, mutta siltikin esimerkiksi yöllä on pärjättävä yksin. En voi ymmärtää, että maassa, joka kutsuu itseään ainakin vielä toistaiseksi hyvinvointivaltioksi, voidaan jättää vanhus näin heitteille!!! Omaiset tekevät tietysti parhaansa, mikä on pitkien välimatkojen vuoksi vaikeaa. Hoitopaikkoja ei vain ole tarjolla. Jonossa on kymmeniä vanhuksia :(!
Mitä te muut ulkosuomalaiset kaipaatte Suomesta vai oletteko jo niin sopeutuneita uuteen kotimaahanne, ettette enää kaipaa mitään? Mikä Suomessa järkyttää tai tuntuu oudolta pitkän poissaolon jälkeen?
Entä mitä te Suomessa asuvat kaipaatte ulkomaan matkoilla? Vai ehtiikö lomalla vielä kaivata mitään?
I enjoy to be in Algeria, but still miss some things from Finland, althought some of these things may sound little funny. I miss of course my family and friends. I miss indoor and outdoor playgrounds for kids. I miss some food products, like rye bread and some candies and A GOOD cappuccino. My new favorite, which I also miss, is frozen yoghurt. Oh, why I tasted it in Finland?! I miss also Ikea; it`s so nice to visit there and dream about new furniture or curtains and get new ideas! In this time I bought a play tent and play fruits for the kids. I also bought fragrant candles, which are quite expensive here and I like them! I miss Finnish library and comprehensive wifi connections. Even a public transport in Helsinki seems luxurious; I can take a bus and a metro and travel all around in Helsinki totally free when I have a small child in the stroller with me.
But I was also upset in Finland for two things. At first everything is so expensive in Finland, especially food! And I think that for example fruits are often much more better quality here in Algeria than in Finland. But the thing that made me really upset was the situation of the care of the elderly. My close family member sent back to home from the hospital, even she didn`t remember that it`s her home! She lives alone and is in bad condition. A special nurse estimated that she needs care for 24 hour/day, but there are not enough places in the rest home :(. Nowdays nurses visit her three times every day and she gets food, but even like that she has to manage a whole night alone! I think that the situation is inhuman!
P.S. Saunan lisäksi listasta unohtui vielä yksi suuri ikävöinnin kohde – nimittäin kirpputorit! Viime Suomen reissulla katsastin muun muassa Vekarakirppiksen (http://www.vekarakirppis.fi/), Lanttilan (http://www.stadissa.fi/paikat/620/perhekirppis-lanttila) ja Villa Kikatuksen (http://villakikatus.suntuubi.com/) tarjonnan ja tein ihania löytöjä lapsille!
Lastensilmin 
Omien vanhempieni kanssa on tullut huomattua tuo vanhustenhoidon järkyttävyys Suomessa. Vielä jotenkuten pärjäävät kotona kun on pakko ja on sentään lapsiakin hoitamassa tärkeimpiä asioita ja tappelemassa niitä määrättyjä mutta ei aina annettuja hoitoja. Yksinäinen vanhus ei taatusti selviä siitä, kun kaikki pitää itse tietää ja osata, tajuttomanakin pitäisi itse soittaa ambulanssi… En ymmärrä! Suuria eroja on myös eri laitosten välillä, toisissa hoidetaan liikuntakyvyttömäksi parissa viikossa, toisissa kannustetaan pärjäämään.
Minä kaipaan Suomesta rauhallista pikkukaupunkieloa (vähän ihmisiä ja hiljaisuutta) ja polkupyörällä liikkumista. Muulla ei niin väliä, täältä saa jo nykyään lähes kaiken tarpeellisen ja jos ei niin ilmankin pärjää.
TykkääTykkää
Olen kyllä ennenkin kuullut vanhustenhoidon järkyttävästä tilasta. Äitini on jopa työskennellyt vuosikausia ko. alalla, mutta siltikin kun tällainen tilanne osuu oman läheisen kohdalle, on sitä vaikea uskoa. Soitin Suomessa hoitopaikoista vastaavalle henkilölle ja hän tiesi tilanteen ja lupasi, että läheisemme on seuraava, joka saa vapautuvan hoitopaikan, mutta kun niitä hoitopaikkoja ei vain ole riittävästi. Nyt tuosta lupauksesta on kulunut jo kuukausi eikä mitään kuulu! Ja, kyllä hoitopaikoissakin on tosiaan valtavia eroja!! Hoitopaikan saaminenkaan ei vielä takaa hyvää hoitoa – valitettavasti! Mutta silloin ainakin tietäisi, että joku on katsomassa perään ja lähellä hätätapausten varalta.
Olen tuossa suhteessa erilainen, etten itse haluaisi missään tapauksessa asua Suomessa pienessä kaupungissa. Kokemukseni mukaan ne ovat usein aika ”kuppikuntaisia” ja esimerkiksi harrastusmahdollisuudet ovat kaukana Helsingin vastaavista. Mieluummin asuisin maaseudulla. Olemme oikeastaan koko perhe sitä mieltä, että haluamme Suomessa asua vain Helsingissä – mutta emme keskustassa, vaan rauhallisessa lähiössä, josta pääsee nopeasti harrastusten ym. pariin. Meillä pääsee Helsingissä talvisin hiihtämään melkein kotiovelta, jos vain lunta on riittävästi, mutta silti esimerkiksi kauppakeskus on kymmenen minuutin matkan päässä :). Täällä Algeriassa asuinalueemme on vähän samantapainen; asumme tosi rauhallisella alueella maaseudulla, mutta tästä on kuitenkin vain kymmenen minuutin matka kaupunkiin ja n.30km pääkaupunkiin ja lähikaupat ihan lähellä. En kuitenkaan tunne olevani täällä mitenkään erityisemmin silmätikkuna, vaikka toki kyllä jonkinverran herätän huomiota.
Itse en onneksi erikoisemmin pidä pyöräilystä, mutta lapset sitä kaipaavat. 4-vuotias olisi ehdottomasti halunnut, että tuon hänen polkupyöränsä Suomesta. Täällä kyllä ajetaan pyörillä, mutta touhu näyttää sen verran vaaralliselta, ettemme ole halunneet lapsille pyöriä ostaa.
TykkääTykkää
Mun on vaikea keksia mitaan konkreettista mita kaipaisin enaa Suomesta, suomalaista koululaitosta ehka eniten? Meilla on hyvat leikkipuistot ja sisaleikkipaikkojakin, kahviloita on tosi paljon ja niista saa loistavaa kahvia, ruoka on laadukasta, taalla on hyvat ulkoilumahdollisuudet ja pyöratiet. Nain kesalla olisi toki kiva paasta rantasaunaan ja jarveen uimaan, kavereiden luo istumaan yöttömaan yöhön, joisin siideria, söisin kunnon ruisleipaa, ahventa ja uusia perunoita, niin ja raperperikiisselia.
TykkääTykkää
Niin, saunan unohdinkin listastani! Olenkin blogissani ihastellut teidän lähialueen leikkipuistoja!! Tuollaisia kun saataisiin tännekin! Tosin toin jo Suomesta lapsille keinun ja edelleen suunnittelen omaa ”leikkipuistoa” omalle pihalle. Ja teillä on siellä Ikeakin :)! Algeriaan Ikea ei ole vielä uskaltautunut.
Täälläkin ruoka on usein mielestäni laadukkaampaa kuin Suomessa, esimerkkinä vaikkapa lampaanliha ja hedelmät. Lähikaupasta ei vain aina tahdo saada kaikkea, mitä haluaisin. Kauppakeskusten tarjonta onkin jo sitten yllättävän hyvä ja laaja!
Suomalaisessa koululaitoksessakin on hyviä ja huonoja puolia; opetuksen sisältö on kyllä varmasti monipuolinen, joten yritämme nyt ottaa siitäkin vähän kuin rusinat pullasta.
TykkääTykkää
This is my first time at your blog and I’ve really enjoyed looking around. I will come back again in the future to check out some of the other articles
TykkääTykkää
🙂
TykkääTykkää